Rantakoju Mänty ja sitä ympäröivä neulasin varustettu kasvusto on lähin katajaa muistuttava minkä löydän tältä beachiltä Arabian meren rannalla. Onneksi rannalla on sentään joulupuu, täysin koristeltuna jo viikkoa etukäteen. En tunne tarvetta pitää sitä kädestä, pikemminkin tunnen empatiaa sen alennustilaa kohtaan. Ja uskon nyt ymmärtäväni miksi naista joka pukeutuu liian koreaksi joskus kutsutaan joulukuuseksi. Ensi sunnuntaina olen puutarhassa sisämaassa, ehkä siellä on enemmän pensaita kohdattavaksi. Toistaiseksi luen uusintapainosta vuonna 1988 ilmestyneestä julkaisusta Thinking Like a Mountain ja ihmettelen miksen sitä tuolloin lukenut…
The Pine Tree Beach Shack and its surrounding needled shrubs is the closest I come to a juniper here on this beach by the Arabian Sea. Luckily there is a Christmas tree on the beach, fully decorated already one week in advance. I do not feel like holding hands with it, rather I empathise with its degraded state. And I think I now understand why a woman dressed up too much is sometimes called a Christmas tree. Next Sunday I will be in a garden away from the beach; perhaps there will be more bushes to encounter. Meanwhile I read a reprint of a publication from 1988, Thinking Like a Mountain, and wonder why I did not read it back then…
 |
| Kuva / Photo AA |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti