Kuivia oksia vai linnunraato? - Dry Sticks or a Bird's Carcass?

Ihana rauha, linnut ovat kadonneet. Lokit ovat jossakin syötävää saalistamassa ja muutamat hanhet tepastelevat vaitonaisina. Sadekuurot ovat huuhtoneet kalliot linnunjätöksistä, saari on taas miellyttävä paikka. Oudon syksyiseltä se kyllä näyttää kun kultapiiskut ovat kuihtuneet ja levittävät siemeniään. Kataja on kohtuullisen hyvinvoivan näköinen, ja täynnä marjoja. Sen takana kalliolla on pieni linnunraato joka näyttää kuivuneilta oksilta. Jos ihmisellä ja banaanilla on 60 prosenttisesti samat geenit, ei ole outo että lintu ja katajan oksa näyttävät samalta kuivuessaan.

Wonderful peace, the birds have vanished. The seagulls are somewhere searching food and the few geese are strutting around reticent. The rain showers have cleaned the cliffs of bird droppings, the island is a pleasant place again. It looks strangely autumnal, since the goldenrods have withered and spread their seeds. The Juniper looks reasonable healthy, full of berries. Nehind it on the cliff is a small beird's skeleton that looks like a heap of sticks.If a human being and a banana have 60 percent of their genes in common, it is no wonder that a bird and a branch of a juniper look alike when drying.

Kuva / Photo Heikki Mäntymaa

Saari vailla katajia - Island without Junipers

Ihana saari Irlannin länsirannikolla, Clare Island, missä verenpisarat kasvavat pensaina tien vierillä, eikä yhtään katajaa! On kuulemma liian kosteaa. Kuvittelin että piikkiherne voisi toimia korvikkeena. Rinteillä mättäinä kasvaessaan ne näyttävät melkein katajilta kun eivät ole kukassa. Mutta ne ovat todella piikkisiä, ei niitä voi pitää kädestä.  Henkeäsalpaavia maisemia katsellessa se unohtuu siinä missä kaikki muukin. Ja viikon kuluttua on jo aika tavata vanha kataja Harakassa.

A lovely island on the West coast of Ireland, Clare Island, where Fuchsias grow as bushes at the roadsides, but not a single Juniper! It is too humid, they say. I thought gorse could work as a substitute. When they grow on the slopes they look almost like junipers,  when not in bloom. But they are really thorny, you cannot hold them by the hand. When you look at the breathtaking views you soon forget that as well as everything else. And next week it is already time to meet the old juniper on Harakka.

Kuva / photo AA

Kultapiiskun päivät - Days of the Goldenrod

Kuumaa! Kataja näyttää kuivalta ja hiukan voipuneelta, osa sen neulasista on ruskettunut, ilmeisesti se kärsii kuivuudesta. Koivut ja pihlajat sen ympärillä näyttävät paljon vehreämmiltä. Kalliot ovat keltaisenaan kultapiiskuja, vain maitohorsmat tuovat hiukan aniliininpunaista mukaan kuvaan. Muutaman viikon välein joku kasvi ottaa pääosan ja muuttaa maiseman värit. - Taidetalossa vain Iiris yläkerrassa ahkeroi akvarelliensa, pienen pienten yksityiskohtaisten kivikuviensa kanssa. Pihamaalla tehdään suurpiirteisempää kuvaa märkää märälle tekniikalla. Perinteinen akvarellikurssi on levittäytynyt rinteille. Lintupiiloonkin oli asettautunut yksi  kurssilaisista, joka keskittyi työhönsä niin täysin etten hennonnut häiritä. Joten ei välokuvaa tällä kertaa. - Seuraavan kerran pääsen katajan luokse vasta 31.heinäkuuta, mutta tapaan ehkä muita katajia lomamatkallani.

Hot! The juniper looked dry and a little weary, some of its needles were brown, it seems to suffer from the drought. Birches and rowans around it look much more green. The cliffs are yellow with wild goldenrods, only rosebay willowherbs bring some magenta into the image. With a few weeks intervals some plant takes the leading role and transforms the colours of the landscape. - In the arthouse only Iiris upstairs  is busy with her watercolours, tiny detailed images of pebbles. Outdoors they are making more generous  images with wet on wet technique. The traditional watercolour course has spread out on the slopes. One of the participants had made the bird shed her working place, and was so focused on her work that I did not dare to disturb. So no photo this time. - The next time I can visit the juniper is on 31. July, though I might meet other junipers on my holiday trip.

Komeita katajia sisäsaaristossa - Beautiful junipers in the inner archipelago

Saaristossa on komeita katajia, ei vain ulkosaariston matalia kellanvihreitä kallioille levittäytyviä varpuja vaan ylväitä tummia sypressin kaltaisia puita. Yhden pienen sellaisen valitsin sunnuntai-iltapäivän seurakseni, kun en päässyt Harakkaan tutun katajani luokse. Ja nautin suunnattomasti siitä, ettei yksikään lokki tai hanhi tullut valittamaan, kaakattamaan tai kirkumaan ympärille.

There are beautiful junipers on the islands; not only the low growing lighter green shrubs of the outer archipelago that spread out on the cliffs, but proud, dark cypress like trees. One of those, a small one, I chose as my companion for this Sunday afternoon, when I could not visit my ordinary juniper on Harakka. And I really enjoyed the fact that no seagulls or geese were complaining, barking or shrieking around us.

Kuva / Photo Hilkka Örn

Juhannuspäivän hehkua - The Glow of Midsummer's Day

Tämä on kesän hehkuvin hetki. Iltapäivän auringonpaiste lämmittää ihanasti sateisen aaton ja aamun jälkeen. Juhannuksen kunniaksi vierailin katajan luona jo tänään lauantaina. Ja sain sattumalta kollegan seurakseni. Hän kuvasi vastapuhjenneet valerianakasvustot ja ikuisti myös "turvakeppini", joka on kyhätty sauvan ja sateenvarjon yhdistelmästä. Se suojaa tarvittaessa sateelta, paahteelta, linnunjätöksiltä ja erilaisilta hyökkäyksiltä. - Huomenna sunnuntaina (26.6.) voi siis käydä tervehtimässä katajaa ilman minua. Ja sunnuntaina 3.7. en myöskään pääse Harakkaan. Yritän etsiä jonkun mukavan katajan lännempää saaristosta ja ehkä lisätä kuvan tähän.

This is summer's most glowing moment.The afternoon sun feels lovely after the rainy eve and morning.  To honour Midsummer I visited the juniper already today on Saturday. And had luckily a colleague for company. She photographed the newly blooming valerians and immortalized my "safety staff" thrown together of a stick and an umbrella. If need be it protects against rain, sun, bird droppings and all kinds of attacks. - Tomorrow on Sunday you can visit the juniper without me. And on Sunday July 3rd I cannot come to Harakka either. I will try to find some nice juniper in the archipelago further West and perhaps add an image here.

Kuva / Photo Merja Winqvist